17.2.06

huivi tauolla

Päätin odottaa insinööriä kotiin kertomaan mielipiteensä huivista ja erityisesti sen pituudesta. Jatkan ja päättelen sitten kun tiedän, onko huivi mieleinen. Mikäli joutuisin modifioimaan sitä itselleni, lisäisin ehkä hieman leveyttä sekä hapsut, mutta kenties jätän vaihtoehtojen harkinnan sikseen, kunnes tiedän työn vastaanottajan mielipiteen.

Sillä välillä sukka on hieman edistynyt:



Väri on ihana, malli on ihana, lanka on ihanaa... Tällaisiin luksuslankoihin voisi ihan tottua.

Enää tämäniltainen rutistus töissä ja sitten pääsen viettämään paria (ansaittua) vapaapäivää. Viikko on ollut aikamoinen ja odotankin varsin malttamattomana iltaa. Parastahan olisi mikäli voisin viettää tämän illan insinöörin seurassa, mutta risteily vesitti ne suunnitelmat. Onneksi sentään lauantaina ei tarvitse enää nukkua yksin. Loppuillaksi ei sikäli ole suunnitelmia, ajattelin lähinnä ottaa rauhallisesti. Vuokraan ehkä leffan ja kudon sukkaa...

Lopuksi pieni kevennys: Koskapa insinööri ja minä olemme molemmat Aku Ankan ystäviä ja suurkuluttajia ja minä puolestani lankafanaatikko (mikä ainakin insinööriä naurattaa kovasti), meille on viime aikoina kehittynyt oma pieni bongailuharrastus. Lehdissä ja taskukirjoissa on silloin tällöin neulontaan liittyviä viittauksia, ja kun sellainen löytyy, se näytetään heti toiselle ja sitten nauretaan yhdessä ihan hirmusti. Kuten vaikkapa tämä, jossa Aku tunnustaa riipaisevan seikan:


[AATK 16: Voimakolmikko]

Näköjään Roopenkin mielestä kutominen kuuluu yleissivistykseen...