kevään merkit
Aurinko on paistanut kauniisti lähes joka päivä, mutta itse olen katsellut sitä lähinnä ikkunasta. Viime perjantaina flunssa-aalto tarttui minuunkin, mutta olen pikku hiljaa paranemaan päin. Työnteko tietysti hidastaa sitä vähäsen, mutta ainakaan kuumetta ei ole pariin päivään ollut, mikä on tietysti hyvä merkki.
Salille en ole siis perjantain jälkeen päässyt ja ulkoilukin on jäänyt minimiin. Olenko neulonut? Kyllä, muun muassa tätä:

Branching Out -huivi, ohje Knittystä. Tämä on kolmas versio, jouduin kahdesti vaihtamaan pienempään puikkokokoon. Kummallakin kerralla olin tietenkin tehnyt jo lähemmäs kymmenen mallikerran toistoa. No, harjoitusta. Lanka on mysteerilankaa 80-luvulta, luullakseni mohairin ja keinokuidun sekoitusta ja väri varsin pirtsakka sinapinkeltainen. Muistan hämärästi minulla olleen samasta langasta neulottu vihreä kaulahuivi pienenä, huiviksi tämäkin siis päätyi.
Lankavaraston pienennysprojektini siis jatkuu, vain muutaman kerran on tehnyt mieli tilata lankaa. Onneksi (tai onnettomuudeksi) tilaamisen edellytyksenä on usein Visa, ja sen ylimpänä haltijana ja omistajana insinööri, joka on noudattanut tiukkaa linjaansa edelleen. Hyvä vain, tätäkään keltaista lankaa en olisi alkanut neulomaan, mikäli vaihtoehtona olisi ollut jokin ihana uusi sukkalanka. Pienennysprojektilla on siis selkeä hyvä syy ja oikeutus!
Lupailin kuvaa insinöörin huivista kera omistajan, mutta se jäi haaveeksi vain. Olin viikonloppuna sen verran kipeässä kunnossa, ettei kuvien ottaminen tullut mieleenikään. Huivi oli kyllä jo käytössä ja mikäli ensi viikonloppu on viimekertaista onnistuneempi, voisin yrittää kuvata tuota kovan onnen huivia silloin...
Salille en ole siis perjantain jälkeen päässyt ja ulkoilukin on jäänyt minimiin. Olenko neulonut? Kyllä, muun muassa tätä:

Branching Out -huivi, ohje Knittystä. Tämä on kolmas versio, jouduin kahdesti vaihtamaan pienempään puikkokokoon. Kummallakin kerralla olin tietenkin tehnyt jo lähemmäs kymmenen mallikerran toistoa. No, harjoitusta. Lanka on mysteerilankaa 80-luvulta, luullakseni mohairin ja keinokuidun sekoitusta ja väri varsin pirtsakka sinapinkeltainen. Muistan hämärästi minulla olleen samasta langasta neulottu vihreä kaulahuivi pienenä, huiviksi tämäkin siis päätyi.
Lankavaraston pienennysprojektini siis jatkuu, vain muutaman kerran on tehnyt mieli tilata lankaa. Onneksi (tai onnettomuudeksi) tilaamisen edellytyksenä on usein Visa, ja sen ylimpänä haltijana ja omistajana insinööri, joka on noudattanut tiukkaa linjaansa edelleen. Hyvä vain, tätäkään keltaista lankaa en olisi alkanut neulomaan, mikäli vaihtoehtona olisi ollut jokin ihana uusi sukkalanka. Pienennysprojektilla on siis selkeä hyvä syy ja oikeutus!
Lupailin kuvaa insinöörin huivista kera omistajan, mutta se jäi haaveeksi vain. Olin viikonloppuna sen verran kipeässä kunnossa, ettei kuvien ottaminen tullut mieleenikään. Huivi oli kyllä jo käytössä ja mikäli ensi viikonloppu on viimekertaista onnistuneempi, voisin yrittää kuvata tuota kovan onnen huivia silloin...



0 viestiä:
Lähetä kommentti
<< palaa takaisin