orkideasukka

En muistakaan, milloin näin ensimmäisen kerran tässä blogissa aivan ihanat violetit sukat, jotka päätyivät heti tehtävien neuletöiden listalle. Lankakin oli valmiina, mutta taidot kärjestä aloitettavista sukista puuttuivat. Piti siis harjoitella.

Eilen koitti tuo päivä, jolloin uskalsin ryhtyä tuumasta toimeen ja aloitin sukat. Ensimmäinen on siis tässä vaiheessa:



Kuva on varsin epäkelpo, mutta sukkaa on noin jalkaterän puoliväliin saakka. Mallikerta vaikuttaa helpolta, mutten ainakaan vielä ole sitä oppinut ulkoa. Mutta sukkaa on lähes mahdotonta laskea alas, tekisi mieli neuloa vielä yksi kerros, yksi mallikerta, yksi kokonainen sukka!.. Katsotaan onko innostus yhä samanlaista vielä sukanvarren kohdalla, niistä kun pitäisi tulla varsin pitkät.

Magallanes-huivi ei vain ota edistyäkseen. Lanka on kokenut pieniä yrityksiä olla muun muassa Herringbone-huivi sekä My so called Scarf. Mutta jostakin syystä mielessäni väikkyy malliltaan yksinkertainen kolmiohuivi, jossa langan ominaisuudet (värit, paksuuden vaihtelu) ovat pääosassa. Olematta kuitenkaan liian tavallinen huivi... Eli keräilen rohkeutta kokeilla jotakin omaa vaihtoehtoista toteutustapaa valmiin mallin sijaan.

Kesän toinen tentti lähestyy uhkaavasti ja jälleen tuntuu siltä kuin lukuaika loppuisi kesken. Sen lisäksi (entisestä) työpaikasta minua pyydettiin tekemään yksi graafisen suunnittelun juttu, jonka tulisi olla valmis huomenna - varsin pienitöinen ja mukava homma, mutta tentin painaessa mieltä ei tullut ehkä parhaaseen saumaan enkä ole lyhyen deadlinen ystäviä. Huolestuneille kuitenkin tiedoksi, että se on jo melkein valmis ja vähemmällä stressillä kuin itsekin ajattelin. Hienosäätöä se toki kaipaa, eikä tenttiinlukukaan edisty koneella istuessa, siispä takaisin sorvin ääreen...