kerro se kuvin

Koska edellinen postaukseni oli kuvaton, voisin kuvitella sen olleen myös varsin mielenkiinnoton. Valmistuneiden töiden ja bloggauspaussin pituuden vuoksi kuvia olisi näytettävänä aika paljon. Päätin kuitenkin esitellä vain jokusen, ne joissa on mielestäni jotain esiteltävää. Ensin kuitenkin minun on palattava joulunaluspäiviin asti.

Pääteltäviä neuleita oli tällainen läjällinen:



Suurin osa niistä oli perinteisellä mallilla neulottuja raitasukkia, joita kenties olisi turha erikseen esitellä. Mukana oli kuitenkin pari hieman jännittävämpää työtä:



Insinöörin äitiä lahjoimme tänä jouluna tällaisilla huovutetuilla tossuilla. Malli on omasta päästä, insinööri itse valvoi työn etenemistä vaikka ennen huovutusta tokaisikin: "Noi mahtuis varmaan norsulle", ilmeisen huolissaan. Pesukone kuitenkin teki tehtävänsä varsin oivallisesti ja pieni muotoonvenyttely sai aikaan pörröiset ja lämpöiset tossut. Jotka olivat jo käytössä kun viimeksi piipahdimme insinöörin kotopuolessa vierailulla.

Oma äitini sai puolestaan nämä sukat:



Malli on Cable Twist Socks, joita näkyi useissakin eri blogeissa ennen joulua. Lanka on Regia Silkiä viininpunaisena, ihanan pehmeää lankaa, joskin purkautui nopeasti mikäli silmukka putosi. Menekki hieman vajaa kaksi kerää 2,5mm puikoilla. Äiti tykkäsi.

Neulottujen lahjojen lisäksi annoin myös itse tekemiäni koruja:




SoftFlex-vaijeriin pujoteltuja makeanveden helmiä, kivihelmiä ja hopeisia välihelmiä. Yksinkertaista, mutta viehättävää.

Viimeisenä projektina esittelen siskolleni syntymäpäivälahjaksi viime viikonloppuna (insinöörin ystävällisellä avustuksella) tekemäni laukun. Laukkuun päädyimme siksi, että siskoni kissa oli tehnyt ikävän "yllätyksen" hänen aikaisempaan pikkulaukkuunsa, joten uusi oli kenties paikallaan:




Kankaat ovat Marimekolta, sisuskangas on kuvioltaan "Ananas"-mallia. Siskoni mielipidettä en ole vielä kuullut (sillä en päässyt antamaan lahjaa henkilökohtaisesti), mutta itse olisin kyllä voinut tuota käyttää. Kankaitten valinta oli ehkäpä se haasteellisin, sillä siskoni on hyvin tarkka enkä tahtonut tehdä laukkua joka aivan varmasti jäisi käyttämättä. Valintakohkauksesta kertonee sekin seikka, että Marimekon ystävällinen myyjätär muisti minut saman tien kun maanantaina palasin liikkeeseen katsastamaan lisää kankaita uusia projekteja varten, ja kysäisi heti iloisesti: "Onko laukku jo valmis?"...

Huono omatunto pakottaa lopettamaan neuleista höpöttämisen ja palaamaan taas opiskelun ääreen. Aamupäivän luennot jätin väliin huonon olon takia, iltaluennolle tähtään ja sitä varten on kerrattava, ensi viikolla on välikoe. Siispä hetkeksi jälleen hyvästit...