"Olipa kerran Phantom of the Opera -fani, joka muutti nimensä Christine Daaeksi..." -Christine Daae on the Web
Christine on näkyvimpiä phantom-faneja internetissä - hänet on jo yli vuosikymmenen ajan voinut kohdata keskustelupalstoilla, postituslistoilla, kotisivuilla ja eri artikkeleiden yhteydessä. Entisen Phantom Appreciation Society -kansainvälisen fanikerhon puheenjohtajalla oli järjestyksessä toiset PotO-aiheiset sivut netissä. Ja kyllä, hänen nimensä on ihan oikeasti Christine Daae.
Alkujaan englantilainen Christine sai ensikosketuksensa PotO:n kuultuaan sisarensa ystävältään lainaamia OLC-kasetteja. Koska Lontoossa pyörivän musikaalin liput oli loppuunmyyty vuodeksi eteenpäin, aihetta oli lähestyttävä eri tavalla.
"Etsin alkuperäisen kirjan ja jokaisen muun version, jonka vain löysin, oppiakseni mahdollisimman paljon tarinasta ja sen henkilöistä. Siinä vaiheessa kun pääsin näkemään musikaalin olin jo nähnyt Charles Dance -televisioversion ja Ken Hillin musikaalin, samoin kuin muutaman muun. Ensimmäinen lavaphantom jonka näin ei vastannut odotuksiani, mutta tarina oli jo voittanut sydämeni puolelleen".
18-vuotispäivänään Christine muutti nimensä virallisesti Christine Daaeksi - perheen ja ystävien ihmetykseksi. "Sen täytynee olla hulluin tekemäni asia faniuden tiimoilta, eikö vain?"
"Ensireaktio tuli perheeltäni ja perheystäviltä, jotka pitivät minua ilmeisen seonneena, mutta olivat liian brittiläisiä lähettääkseen minut mielisairaalaan. Luulen heidän ajatelleen, että kasvan asiasta yli. Kun he alkoivat huomata miten hyvää phantom-fanius minulle teki (masentuneesta mytystä lattialla kansainvälisen fanikerhon puheenjohtajaksi), he hyväksyivät asian.
"Muiden ihmisten kohdalla suhtautuminen vaihtelee. Jotkut eivät tiedä nimenvaihdoksestani ennen kuin ovat tutustuneet minuun hieman paremmin. Silloin reaktio vaihtelee "siististä" huudahdukseen, että "olet hullu!". Itse ajattelen, että minut todella tuntevat ihmiset ovat kiinnostuneita asiasta; "olet hullu" -vastauksia saan oikeastaan vain ihmisiltä, jotka eksyvät kotisivuilleni tai vihaisena vastauksena kommenttiin, jonka olen postittanut johonkin ja joka saa aikaan reaktion lähetellä vihaisia e-maileja. Yleensä ihmiset jotka vihaavat kaikkia Andrew Lloyd Webberin musikaaleja tai ovat hirveän vihaisia, koska en pidä Gerard Butleria tarpeeksi hyvänä laulajana roolia varten".
"Olen joskus yllättynyt siitä kuinka moni musikaalin näyttelijäkaartista on ollut niin ystävällinen minulle, luulisi heidän pitävän minua kahjona. Ehkä annan tarpeeksi hyvän vaikutelman perustellakseni nimenvaihdon"
"Halusin tietää enemmän asiasta Erikin hahmon takia: sen tragedian, hänen kipunsa ja yksinäisyyden takia. Olen itse sairastanut vakavaa masennusta nuoresta iästä asti, ja 15-vuotiaana olin erityisen masentunut, koulussa ja elämässä yleensäkin. Vietin suurimman osan kouluvuosistani harkiten itsemurhaa joka päivä. Joten samaistuin Erikin tuskaan, muistan ajatelleeni tässä olevan henkilön joka todella ymmärsi minua, aikana jona kukaan muu ei. Tahdoin vain käpertyä omaan kolooni ja olla yksin. Ja Erik olisi ollut täydellinen henkilö tekemään niin kanssani!
"En osaa ajatella, millaisen suunnan elämäni olisi ottanut ellei minusta olisi tullut fania. Mikä tärkeintä, PotO on johtanut elämäni tärkeimpiin ihmis- ja rakkaussuhteisiin. Tapasin aviomieheni sitä kautta ja kaikki kolme parasta ystävääni. Se on vienyt minut eri puolille maailmaa, eri töihin, se sai minut internetiin löytämään muita faneja. En löydä aluetta elämästäni jota se ei olisi jollakin tapaa koskettanut".
"Olen nähnyt ALW:n musikaalin 83 kertaa, 18 eri pääosanesittäjää (ja ensi viikolla 19 kun näen John Owen Jonesin!). Yksi parhaista teatterin puolista on se, kuinka paljon eri pääosanesittäjät, eri näyttelijät antavat erilaisen kokemuksen. Rakastan nähdä, kuinka joku tekee roolista omansa, millaisia yksilöllisiä asioita tuo siihen. Suosikkini on Peter Karrie, en ole vielä nähnyt ketään joka tekisi roolin yhtä yksityiskohtaisesti kuin hän. Hahmolla on monia puolia, romanttisesta seksikkääseen ja uhkaavasta täysin romahtaneeseen, ja Karrie on ainut joka on saanut nuo kaikki esitettyä yhtä loistavasti. Olen tosin nähnyt muitakin näyttelijöitä, jotka ovat tuoneet jotakin intohimoista ja todellista rooliinsa, Peter Cousensin loppukohtauksen sikiöasennosta Ciaran Sheehanin uskomattoman seksikkääseen ääneen.
"En uskalla ajatellakaan, kuinka paljon olen tuhlannut PotO:on... Koska olen tällä hetkellä aivan auki!"
Sivuillaan Christine toteaa naispuolisen fanin vaikeuden olevan siinä, kuinka löytää itselleen kumppani, joka vastaisi Erikiä. Hänelle kävi onnellisesti: mies on myöskin hardcore-fani.
"Hän on erityyppinen fani kuin minä, hän keräilee, suorastaan haalii tavaraa. Hänellä on suuret arkistot eri Phantomeista, täynnä käsiohjelmia, arvosteluja, kuvien printtejä jne. Hän tahtoo keräillä, minä tahdon keskustella ja väitellä muiden fanien kanssa. Hän ei myöskään ole nähnyt musikaalia yhtä monta kertaa kuin minä, mutta itse asuin lähellä esityspaikkaa ja hän ei.
Seinillämme on useita eri phantom-kuvia, muttei asia ole välttämättä jokapäiväinen. Paitsi tietysti sellaisina aikoina kuten nyt uuden elokuvan myötä, kun puhuimme asiasta keskenämme, minä väittelin asiasta netissä ja hän keräsi materiaalia!"
"Internet on mahtava tietolähde(!) lähes minkä tahansa asian fanille. Muistan ensimmäisen fanikohtaamiseni, olin yllättynyt tavatessani jonkun, joka tunsi asiasta samalla tavalla kuin minä, ja jakoi rakkauteni Erikiin. Sitten aloin pikku hiljaa tutustua muihin faneihin, joka innoitti minua aloittamaan Phantom Appreciation Societyn. Tunne oli mahtava. Nyt, voit mennä nettiin ja löytää tuon kaiken - tuhansittain ihmisiä, jotka tuntevat samalla tavoin kuin sinä, jotka jakavat kirjasuosituksiaan ja elokuvavinkkejä, joiden kanssa voit puhua tarinan ja henkilöiden jokaisesta piirteestä. Ennen internetiä oli muutamia fanilehtiä ja fanikirjallisuus-kokoelmaa, mutta silloin oli liityttävä näyttelijöiden fanclubeihin ja sitä kautta hiljakseen kuulla niistä - nyt se kaikki on suoraan tässä. Ja ihmisten oli laitettava rahaa printtaamiseen, rahastettava kopioista ja niiden lähettämisestä, vaihdettava rahaa eri valuuttaan... Kaipaan muutamia PotO-lehtiä koska niissä oli hyviä syväluotaavia artikkeleita, mutta internet tekee kaikesta nopeampaa ja helpompaa."
"Phantom Appreciation Societyn sivu oli ensimmäiseni, sisälsi hieman tietoa kerhosta ja miten siihen voi liittyä. Erityisen pahan masennusnotkahduksen takia en enää pystynyt tarpeeksi hyvin pyörittämään kerhoa, laitoin muutamia artikkeleita Beneath the Maskista nettiin ja tein keskustelupalstan. Olin myös moderaattorina Karin Willisonin PotO-postituslistalla, joka oli ensimmäinen fanipostituslista aiheesta netissä. Ja olin ensimmäisiä #phantom -irkkikanavan jäseniä. Kanava oli enemmänkin kiva paikka faneille jutella kaikesta muusta kuin Phantomista, mutta sain sieltä muutamia ihania ystäviä."
"Palaute on ollut enimmäkseen positiivista, faneilta jotka olivat iloisia löytäessään resurssit, erityisesti kun aiheesta oli vain muutama sivu netissä. Vanhalla listalla ja foorumeilla oli hienoja keskusteluja ja väittelyitä. Tietysti oli myös riitoja ja toisilta foorumeilta tuli ihmisiä jotka halusivat häiritä phantom-faneja, kenties sen takia että ihmisiä usein pelottaa kohdata toisia jotka tuntevat niin voimakkaasti asiasta jota itse ei ymmärrä. Minulla on aina ollut mielipiteitä ja olen myös ollut iloinen puhumaan niistä, joka on varmasti osaltaan ärsyttänyt ihmisiä."
"Miksi phantom-faniksi tullaan?.. Se vaihtelee, ja joillekin ihmisille kyseessä on vain musikaali jota he sattuvat rakastamaan. Ihmisille joista tulee omistautuneita faneja, takana on lähes aina jotakin syvempää ja henkilökohtaisempaa. Monilla phantom-faneilla on ollut masennusta tai muita henkisiä ongelmia; monilla on ollut ongelmia ruumiinkuvansa kanssa, he ovat olleet anorektikoita tai heitä on lannistettu ylipainon takia, jotkut ovat olleet vakuuttuneita rumuudestaan. Tiedän monilla faneilla olleen fyysisiä vammoja ja heidän samaistuvan Erikiin sen vuoksi. Taustalla on oltava jotakin henkilökohtaista joka koskettaa meitä ja vetää meitä puoleensa, syy miksi samaistumme Erikiin (tai joskus johonkin toisista henkilöistä). Jotakin, jonka vuoksi tunnemme olevamme erilaisia ja väärinymmärrettyjä.
"On olemassa monia erityyppisiä faneja, aivan kuin ihmisiäkin. Enimmäkseen olen huomannut että phantom-fanit ovat keskimääräistä älykkäämpiä ja kouluttautuneita (tosin ei aina perinteisin keinoin). He haluavat usein ajatella asioita syvällisemmin - tarinaa voi arvostaa kirjallisuutena tai musikaalina, mutta myös monilla psykologisilla tasoilla, mytologisilla ja arkkityyppisillä, jopa uskonnollisilla tasoilla. Monet fanit katselevat tarinan lävitse itseään ja elämäänsä, samoin kuin suhdettaan maailmaan, rakkauteen ja elämän tarkoitukseen. Monille meistä se on paljon enemmän kuin "vain tarina".