
Romil Ilagan tunnetaan netissä paremmin nimimerkillä "Raphael": sadoista phan art -sivuista Romilin sivut erottuvat sisältönsä puolesta edukseen: piirrokset ovat taidokkaita ja monipuolisia, sivuilta löytyy mm. Phantom Lite-kokoelma, jossa hahmot on esitetty sarjakuvamaisesti.
- Koska näillä sivuilla on paljon uusia Phantom-faneja, esittelisitkö itsesi lyhyesti?"Phantom-fanit tuntevat minut yleisesti "Raphaelina", vaikka se onkin vain netissä käyttämäni lempinimi. Olen luonteeltani iloinen härkä, joka nauttii musikaaleista, argentiinalaisesta tangosta, genre-viihteestä ja teräaseista. Olen työskennellyt graafisen suunnittelun, elokuvan ja animaation parissa, sekä minulla on ollut taipumusta välillä purskahtaa laulamaan - yleensä Barry Manilown kappaleita. Oliko tämä enemmän kuin halusit tietää?"
- Kuinka kiinnostuit Oopperan kummituksesta? Mikä on ensikosketuksesi siihen?
"Tutustuin ensimmäistä kertaa Oopperan kummitukseen kesällä 1990 kun ostimme siskoni kanssa alkuperäisen Lontoon näyttelijäkaartin kasetin. Muistin nähneeni MovieTime-kanavan (nykyinen "E!") mainoksen, jossa esiintyi Robert Guillaume, joka oli tuolloin Los Angelesin Phantom-produktiossa. Kasetin musta kansi naamioineen ja hämärät muistikuvat TV-ohjelman kohtauksista saivat minut kiinnostumaan, joten päätimme ostaa kasetin siskoni kanssa. Tai itseasiassa, *hän* osti sen. Minä vain satuin kuuntelemaan sitä paljon enemmän kuin siskoni.
Kun pääsimme kotiin, laitoin ensimmäisen kasetin soittimeen ja kuuntelin sitä toisella korvalla puuhastellessani niitä näitä. Sillä hetkellä, kun madaltuvat urut alkoivat pauhaamaan, aloin kiinnostumaan. Kun Michael Crawford huusi "Insolent boy!", olin kiehtoutunut. "Music of the Nightin" loppuun mennessä olin jo täysin koukussa.""Myös kasetin kansilehtisen kuvien mystiikka kiehtoi minua, ja minä kuuntelin kasetin läpi monta kertaa, mutta kesti yli vuoden kun näin itse esityksen. Pian kasetin kuuntelemisen jälkeen ostin alkuperäisen kirjan, joka todella syvensi tarinaa Lloyd-Webberin musikaalia pidemmälle. Muistan myös nähneeni animoidun version Oopperan kummituksesta televisiosta, sekä NBC:n minisarjan, jossa oli pääosissa Burt Lancaster ja Charles Dance. Kaikki tämä lisäsi kiinnostustani tarinaa kohtaan."
- Mikä Oopperan kummituksen tarinassa teki sinusta Phantom-fanin? Mikä kosketti sinua?
"Tunnen osittain samaistuvani Kummitukseen monella eri tasolla: hänen eristäytymisensä, hänen luovuutensa, hänen pyyteetön rakkautensa Christineä kohtaan. Kaikki nuo elementit löytyvät useimmista tarinan versioista. Lloyd-Webberin musikaalissa minua ihastutti musiikki sekä Maria Björnsonin puvut ja lavasteet. Kun esiintyjät ovat hyviä laulajia ja näyttelijöitä, ja heidän välinen kemiansa toimii, voi tarinaan todella uppoutua sellaisena kuin he sen esittävät."
- Onko Phantom-harrastus muuttanut elämääsi? Miten?
"Harrastus on todellakin antanut uusia kiinnostuksen kohteita ja laajentanut ystäväpiiriäni. Oopperan kummitus toimi minulle johdatuksena musikaaliteatterin maailmaan, olen nähnyt useita muita esityksiä ja olen pitänyt useista. Internet antoi minulle mahdollisuuden olla yhteydessä muihin faneihin ympäri maailmaa, useita heistä pidän hyvinä ystävinäni. Olen tuhlannut harrastukseeni kasapäin rahaa, jonka olisi voinut suunnata tärkeämpiinkin asioihin, joten sitä voisi kenties pitää harrastuksen huonona puolena."
- Sivuillasi on kaunista Phantom-aiheista taidetta. Kuinka kauan olet tehnyt taidetta ja kuinka kauan se on ollut webissä?
"Kiitos paljon! Webbisivuni ovat olleet olemassa loppuvuodesta 1999 lähtien. Muistaakseni ensimmäinen teokseni oli "Erik in Repose", jonka tein Los Angelesin produktion viimeisten kuukausien aikoihin. Ystävänpäivänä 1999 julkaisin "A Phantom Valentinen" ja siitä se sitten lähti."
- Onko Phantom-teostesi takani jonkinlaista filosofiaa? Mistä saat inspiraatiosi?
"Onko töissäni filosofiaa? Hmm, en ole oikeastaan ajatellut koko asiaa. Minut tunnetaan ehkä parhaiten "sarjakuvamaisista" Phantom-teoksistani, joten mikä tahansa mikä saa ihmiset nauramaan on ehkä alaani. Minulla on ehdottomasti enemmän ideoita tuon kaltaisista aiheista, klassisempiin kuviin verrattuna. Ideat tuppaavat tulemaan mieleeni yllyttämättä, jopa siinä määrin että minulla alkaa olemaan melkoinen joukko ideoita, joista kaikki eivät koskaan tule näkemään päivänvaloa. Ajoittain toteutan näistä yhden, jotta ne eivät vie tilaa päässäni. Silloin kun ympäristö estää minua piirtämästä, mieleni alkaa toteuttaa kirjallisia ideoita -- esimerkiksi kirjoitin viisi ABBA-henkistä Phantom-parodiakappaletta matkalla San Fransiscosta Los Angelesiin."
- Millaista palautetta olet saanut?
"Saan usein sähköpostia sivullani vierailleilta ihmisiltä, pidän aina niiden lukemisesta ja yritän vastailla parhaani mukaan. Silloin tällöin saan ehdotuksia uusiksi töiden aiheiksi tai erinäisiä pyyntöjä. Ja todella hyvänä päivänä saatan saada työtarjouksen!"
- Minkälaiset ihmiset tulevat mielestäsi Phantom-faneiksi? Mikä Oopperan kummituksessa kiehtoo ihmisiä niin paljon? Mihin he samaistuvat?
"En voi puhua kaikkien puolesta, koska jokainen tuntee tarinan eri tavalla. Tarina on kuitenkin klassinen, ja sen "kaunotar ja hirviö"-mäiset elementit koskettavat ihmisiä. Kummituksen pyyteetön rakkaus Christineä kohtaan, hänen erakoitumisensa yhteiskunnasta, ihmisen todellisten kasvojen näkeminen pinnallisuuksien läpi...on monia tapoja joilla ihmiset voivat samaistua tarinaan. Kaikki riippuu siitä, millaisin kokemuksin he tulevat tarinan äärelle."
- Useat Phantom-fanit ovat luovia persoonia taiteessa, kirjallisuudessa, jne. Miksi luulet että näin on, vai oletko eri mieltä?
"Kohdattuani useita faneja internetissä, olen samaa mieltä että hyvin monet heistä ovat tekemisissä luovien taiteiden kanssa tavalla tai toisella, oli sitten kyse musiikista, kirjallisuudesta tai kuvataiteista. Olen huomannut että tämän tyypiset ihmiset ovat usein luonteeltaan herkkiä ja usein vetäytyväisiä, joten se saattaa selittää samaistumisen tarinan päähenkilöön. Tämä on vain teoria, kuitenkin."
- Mitkä ovat tulevaisuuden päämääräsi elämäsi ja faniutesi suhteen? :) Esimerkiksi, onko sinulla suunnitelmia tulevan ALW-musikaalin 20-vuotisjuhlan varalle?
"Todella toivon, että 2D-animaatioteollisuus ei häviä kokonaan, tai minun pitää alkaa miettimään muita työnaloja! Phantom-suunnitelmista voin kertoa sen verran, että Gaston Leroux'n novellin 100-vuotisjuhlan tiimoilta on suunniteltu suurta tapaamista Las Vegasiin, johon toivon osallistuvani. Suunnitelmat ovat vielä alustavia, joten en voi vielä kertoa siitä enempää".
Raphael's Phantom Art löytyy täältä.
(Haastattelun käänsi Mikko)